Sirkus valmisti lääkäriksi
Päivystyslääkäri Taru oppi sirkuksessa sinnikkyyttä ja ongelmanratkaisua.
Taru Vellamoa on aina viehättänyt vauhti ja jännityksen tunne. Vähän alle kouluikäisenä hän aloitti Circus Helsingin harrasteryhmässä, ja innostui pian ilma-akrobatiasta. Kankailla ja muilla ilma-akrobatiavälineillä sai harjoitella hurjiakin temppuja.
Nyt aikuisena Tarun päivät täyttyvät toisenlaisesta vauhdikkuudesta. Vuonna 2025 Taru valmistui lääkäriksi Turun yliopistosta ja hakeutui heti sairaalaan päivystystyöhön. ”Kaikki on vielä auki, mutta päivystyslääketiede kiinnostaa myös erikoistumisalana”, hän kertoo.
Työ päivystyksessä on hektistä kolmivuorotyötä. Hätätilanteet, äkilliset sairauskohtaukset ja loukkaantumiset vaativat lääkäriltä nopeaa sopeutumista ja reagointia. Se on kuormittavaa, mutta juuri päivystyksessä Taru saa itsestään eniten irti.
Taito tehdä nopeita päätöksiä kehittyi jo Circus Helsingin Esiintyvässä ryhmässä, jossa Taru harrasti sirkusta alakoulun ensiluokilta lukion loppuun asti. Esityksissä voi aina tapahtua jotakin yllättävää: temppu menee pieleen, puku katoaa tai musiikki katkeaa. Lavalla pulmatilanteet on ratkottava nopeasti ja mieluiten niin, ettei katsoja huomaa virhettä tai epäröintiä.
Erilainen tie lääkikseen
Kun luokkakaverin ystäväkirjaan piti täyttää roolimalli, alakouluikäinen Taru kirjoitti ”Kristiina”. Kristiina oli hänen ensimmäinen sirkusopettajansa. Hän oli kannustava, innostava ja ihanan taitava sirkuksessa.
Sirkuksessa Taru nautti erityisesti yhteisöllisyydestä. ”Kun näkee muiden onnistumisia, se motivoi omaakin tekemistä.” Yhteistyön merkitys näkyi esimerkiksi pyramidiesityksissä. Kolmi- tai nelikerroksinen ihmispyramidi pysyy kasassa vain, jos kaikki ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään.
Harrastuksessa kehittyi myös kyky ja halu yrittää aina vain uudestaan, kunnes temppu tai taito alkoi sujua. Sinnikkyydestä on ollut sittemmin hyötyä opinnoissa ja työelämässä. Ura lääkärinä ei nimittäin ollut Tarulle itsestäänselvyys.
Lukiossa Taru pohti, että haluaisi tehdä jotakin käytännönläheistä ja merkityksellistä, työtä toisten hyväksi. Pelastajan ja fysioterapeutin ammatit kiinnostivat. Tarun mielikuva oli, että lääkikseen pääsevät vain kympin oppilaat – eikä hän kokenut istuvansa siihen muottiin. Silti hän haki, ja pääsi sisään toisella yrityksellä.
Armollinen ja monipuolinen harrastus
Sirkusharrastus jäi, kun Taru muutti Helsingistä Turkuun opiskelemaan. Liikunta on kuitenkin jäänyt luonnolliseksi osaksi Tarun arkea. Hän juoksee puolimaratoneja, pyöräilee, käy kuntosalilla ja innostuu uusista haasteista myös liikunnan saralla.
”Harrastuksilla on keskeinen rooli ihmisen terveydessä ja hyvinvoinnissa”, tuore lääkäri sanoo. Nuorena aloitettu harrastus auttaa oppimaan säännöllisen ja pitkäjänteisen harjoittelun merkityksen. Tarun mielestä tärkeintä on löytää oma juttu.
Sirkusharrastuksessa hän näkee kuitenkin erityisiä vahvuuksia. Siinä kehittyvät monet ominaisuudet kuten voima, liikkuvuus, kestävyys ja tasapaino. Temput voivat olla hyvinkin vaativia mutta sirkuksen harjoittelukulttuuri on armollisempi kuin monissa muissa lajeissa. Sitten on vielä monipuolisuus: ”Sirkuksesta kuka tahansa voi löytää oman jutun.”